tiistai 29. heinäkuuta 2014

Ruotsin ja Pohjoismaiden muotovalio

Käytiin Simon kanssa Ruotsinmaalla, Askersundissa noin viikko sitten, jossa herra valioitui Ruotsin valioksi. SE CH tittelin lisäksi Simo vahvistuu myös Pohjoismaiden muotovalioksi, sillä nyt herra on Suomen, Tanskan ja Ruotsin valio.
Seuraavaksi suuntaammekin sitten Norjaan ja Norjan jälkeen valloitamme baltian maat. Edessä siis Liettua ja Latvia. Näistä lisää loppuvuodesta. Alla kuva Simosta kehässä ja valioitumisen jälkeen!



Lisäksi tähän kesään kuuluu pentujuttuja, noin neljä viikkoa sitten Simo astui aivan ihastuttavan nartun, Huldan. Nyt vaan toivotaan että kaikki menee hyvin ja tulee terveitä ja suloisia SimoHuldia <3



sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Kevään merkkejä :-)

Tampereella ilma alkaa näyttää jo hieman keväiseltä, monta päivää on lämmöt pysynyneet plus kuudessa asteessa. Se tietää kurarallia poikien kanssa, mutta odotettavissahan tämä oli, niin kuin joka vuosi. Kevään merkeistä kertoo myös se, että pentuja syntyy ja suunnitellaan kovaa vauhtia! Facebook täyttyy pentujen kuvista, muun muassa anoppini Hannan toinen Norwichinterrieri-pentue, oman kasvattajanimen alle, syntyi eilen, naistenpäivänä :-) Kyselyitä myös Simon suuntaan on tullut useita, ei vain ole helppo päättää, mikä yhdistelmä kannattaa ja mikä ei. Onneksi minulla on mahtavia ystäviä ja tuttavia, jotka auttavat hädän tullen! ;-) 

Simon edellisistä pentueista on kuulunut ja näkynyt kiitettävästi, olen innoissani pentusien kasvamisesta. Kultajyvän Murinamuron, Kodan emäntä laittoi juuri uusia kuvia yli 5kk pojasta, joka on upea! Tässä pari kuvaa tästä hurmurista <3

Copyright Jorma Kiretti
Copyright Jorma Kiretti
Simon muotovaliotittelit on haettu ja saatu, ne komeilevat nyt Koiranetissä. Nyt kun saisi vielä pari lisää ja ja ja.. :-) Tällä hetkellä rahatilanne tosin estää isoimmat ulkomaanmatkat, mutta toivottavasti lähivuosina päästään matkustelemaan :-)

maanantai 13. tammikuuta 2014

Kolmen maan muotovalio!

Kyllä, niin tapahtui, että Simo, Mahti Vahdin Xavier, käväisi Viron Tartossa, ja näinollen on myös EE CH! Kumpanakin päivänä herra oli rotunsa paras, mutta ryhmäkehässä tykättiin taas näyttävimmistä roduista, jotenka me "tyydyimme" olemaan vain ROP :-) Kaikki ynnättyinä, Simo on tällä hetkellä kolmen maan muotovalio, eli Suomen, Tanskan ja nyt lisäksi vielä Vironkin valio.


MUTTA. Mitenkä meidän reissu meni?
No, reissuun lähti minä ja Melina. karvaisemman puolen hoiti Gordonin setteri Nero, Simo ja Hannan Norwichinterrieri Siiri. Mukava ryhmärämä, mutta matkan suunnittelua ei helpottanut ollenkaan se tieto, että Siirin juoksut alkoivat pari päivää ennen lähtöä Eestinmaalle. 

Päätimme kuitenkin stressata mahdollisimman vähän asiasta, ja Hanna toikin Siirin kasvattajan luota vahvemman kopan ja AntiAttract -ainetta, jonka tarkoitus oli viedä juoksujen hajua pois. Hätää ei kuitenkaan ollut, sillä pojat eivät juurikaan ensimmäisenä päivänä edes huomanneet juoksuja. Toisaalta Siiri teki osansa tähän, sillä tämä rouva ei päästänyt kumpaakaan urosta metrin päähän itsestään. 


Ensimmäinen yö oli todella levoton, sillä hotelli, jonne majoituimme oli täynnä koiria. Koirat sinänsä eivät haitanneet meitä, mutta valitettavasti useat fifit päättivät haukkua ja kiljua puolen yötä. Meidän matkaajamme olivat tämän takia virkeinä koko yön, mikä tarkoittaa huonosti nukuttua yötä myös meille kaksijalkaisille.

Ensimmäisenä näyttelypäivänä Nero oli oman kehänsä vastakkaisen sukupuolen paras saaden junnusertin, jota lähdettiinkin hakemaan. Jee! Siiri valitettavasti sai omasta kehästään ERI:n ilman SA:ta, jolloin ensimmäiseltä päivältä jäi SERTi saamatta. Simo tosiaan oli ROP, saaden SERTinsä ja valioitui Viron muotovalioksi. 




Toisena päivänä näytelmät sujuivat vieläkin paremmin, sillä Simon ollessa uudelleen ROP, myös Nero oli omassa kehässään ROP ja sai toisen junnusertinsä. Ryhmäkehässä Nero sijoittui vielä neljännelle sijalle, mahtavaa Nero ja Melina!! Lisäksi Siiri yllätti ollen VSP ja saaden paljon halutun SERTinsä! JEE! 






Hyvällä mielellä lähdimme matkalle Suomea kohti. Satamassa kuuntelimme Retro FM:ää ja teimme ristikkoa. Laivamatka meni hienosti jutellen uusien tuttavien kanssa ja juoden energiajuomaa, minulla kun oli vielä ajomatka Tampereelle edessä. Pääsin kolmelta kotiin, jossa Mikko odottelikin. Nukkumaan päästiin neljältä yöllä ja aamulla heräsin seitsemältä kouluun. Rankkoja nämä näyttelyreissut. :-D

Mutta hieno reissu oli, kiitoksia kaikille mukanaolleille, erityisesti Melinalle! Seuraavana onkin edessä titteleiden hakeminen, Tanskan valio-tittelikin vielä odottelee... :-)


maanantai 16. joulukuuta 2013

Helsinki Winner ja Helsinki Nordic Winner 2013!

Käytiin Sakarin kanssa pyörähtämässä isoissa kehissä, Helsingin messukeskuksen ja Suomen isoimmassa koiratapahtumassa. Mitään suurempia ei odotettu näistä näyttelyistä, sillä koiria oli paikalla aika hyvä määrä ja tietty mitteleiden parhaimmisto. Päätin kuitenkin osallistua, koska, no, Messarit! 

Ensimmäiselle päivälle perjantaina 14.12. en itse päässyt  ollenkaan paikalle, sillä olin koulun kanssa tutustumassa Tallinnan AIDS-Tugikeskukseen. Sakari lähti siis Sirun mukaan, kiitoksia hirveästi hänelle! :-) Esittäminen oli mennyt hyvin ja Sakke oli ollut ihan innoissaan kehään menemisestä (Tai sitten vaan ihan siitä, että pääsi häkistä ulos :-D) ja olikin mennyt ja esiintynyt ihan hyvin. Kuitenkin, loppujen lopuksi tuomari (Bottussi Jocquel Celine) oli päätynyt antamaan Sakarille H:n. Ihmettelin kovin tuomarin kovaa linjaa, varsinkin, kun arvostelu oli näinkin hyvä:

Hyvä ulkolinja. Hyvä pää, tummat silmät. Hyvä pigmentti. Hyvät silmät. Hyvä kaula, hyvä rinta. Suorat jalat. jyrkkä ylälinja. Hyvin lihaksikas takaa. Valkoisen pitäisi olla siistimpi kirjavalla. Liikkuu iloisesti. 

Todella vähän huonoa, paljon hyvää, mutta silti tuomari oli sitä mieltä, että H on oikea arvostelu. En kuitenkaan nurise, näitä sattuu! 

Seuraavana päivänä pääsin itse paikalle, mutta en odottanut ihmeitä tältäkään päivältä. Kehän reunalla vitsailin, että tultiin hakemaan se toinen H pojalle. Sakke oli hieno kehässä ja seisoi kuin tatti, mutta kylläpäs oli taas raivostuttavaa huomata, kuinka oma ajatuksenkulku voi pilata esiintymisen! Tanskassa, kun juoksin Sakarin kanssa kehässä, poika innostui liikaa ja laukkasi välillä. Tästä viisastuneena päätin mennä hitaampaa ja kävellä. Toinen, minkä päätin ennen kehää oli se, että en katso Sakaria liikkeessä, kun se alkaa heti nostelemaan jalkojaan. No, tämä kaikki johti siihen, että Sakari peitsasi kehässä, enkä minä edes huomannut sitä! Huoh. Kyllä taas tietää olleensa tyhmä :-D Ensi kerralla sitten... 

Toisen päivän, eli 15.12. lauantain arvostelu oli myöskin täynnä hyvää, harmillisen peitsauksen takia luulisin EH:n tulleen.

Erittäin hyvän tyyppinen, hyvä pää, ilme, korvat, purenta ok. Riittävä kaula. Lapa saisi olla viistompi. Lyhyt, erittäin kevyt rintakehä. Hyvä häntä. Karvanlaatu ok, mutta ei tänään täydessä turkissa. Taipumusta peitsata liikkeessä. Esiintyy ja esitetään hyvin.

Mutta! Sakke EH ja aivan upeita kuvia, kiitos Bram Geyskens! Thank you Bram for the photos!



Loppuun vielä kevennystä, Mikko ja pojat <3


torstai 12. joulukuuta 2013

Uusi koti, näyttelyitä, pentuja ja joulun odotusta!

Nyt on taas vierähtänyt parisen kuukautta, kylläpäs tuo koulutyö verottaakin kaikesta muusta kirjoittamisesta. 

Meille kaikille kuuluu hyvää, pojat ovat sopeutuneet hyvin uuteen kotiinsa. Yksin kotona oleminenkin on hauskempaa, kun saa olla koko kämpässä vapaana, eikä vaan eteisessä, jihaa! Uudessa asuinpaikassa on muitakin hyviä puolia, kuten uusi lelulaatikko (josta saa hakea ihan itse leluja, jee!!) ja vieressä häämöttävä metsä, jossa on paljon maastoa juosta. Koirapuistoa tosin tässä lähellä ei ole, mutta ei me sitä tarvita ;-)



Näyttelykuulumisista sen verran, että emäntä on ilmoittanut Sakarin kahdelle päivälle messariin ja Simo puolestaan lähtee tammikuussa Viroon Tarttoon hakemaan valioitumissertiä sieltäkin. Sitten herra olisikin jo kolmen maan muotovalio! Hui, että sellanen ajatus jännittää. Uusia näyttelyitä varten pojille ollaan hommattu uudet Madanin harjat, niistä on kaikki (eli pelkästään emäntä) tosi innoissaan. Kyllä niitä ollaan etsittykin, nyt toivotaan, että ne ovat odotuksen mukaisia!

Joulukorttikuvat käytiin ottamassa jo kaksi viikkoa sitten, kyllä, silloin kun ei ollut luntakaan kun ehkä viisi senttiä! Onneksi on sen verran kätevä tuo muikkeli, että saa kuvat muokkaamalla näyttämään lumisemmilta ;-) Meidän kortit postitettiin tänään, nyt vaan odotellaan, että meille alkaa sadella kortteja muualtapäin. 

Ainiin, Simon toiselle pentueelle kuuluu hyvää, poikaset saivat ihanat, leivonnaisiin menevät nimet kennel Kultajyvän tapaan :-) Viisi urosta ja yksi narttu, viisi soopelia ja yksi sininen. Tässä mahtavat nimet: Makea Pikkujyvä, Makupala, Marenki, Masaliisa, Murinamuro ja Mainio Munkki! Alla Jaana-Maaritin hieno kuvakollaasi ihanista pulleroista <3 Pennuista vapaana enää Masaliisa, nyt pitää olla nopea ;-)


Ekan pentueen jolkottajat ovat jo isoja, parin päivän päästä täyttävät jo puoli vuotta! Kyllä aika vierii :-) Tässä on kuvia osasta pentuja, harmi ettei kaikista saa niin paljon kuulla kuulumisia ja nähdä kuvia kun haluaisi! Mutta kyllä on iskä-Simo ylpeä :-) Kahdessa ekassa kuvassa on kaunis Martta, sitten on Bella-emän kanssa Pyry-poika, ihana Nala ja viimeisenä Pyry ja niin upea Nelli-tyttö :-) Valitettavasti Havierista ja Tepsusta en saanut tarpeeksi uutta kuvaa tähän päivitykseen!







Lisää kuulumisia yritän kirjoitella tossa messarin ja joulun (<3) jälkeen, jos vaikka sitten saisi aikaseksi kirjoittaa poikien koulutuksesta yms. Siihen mennessä saisi vielä haalittua kuviakin siitä. Mutta! Tässä vielä loppuun pari kuvaa pojista, aika chillailua tää elämä on! <3



lauantai 26. lokakuuta 2013

Uusia kavereita laumaan, reissu mökille ja lintutornille.


Lokakuun puolessa välissä on emännän syntymäpäivä. Tämän vuoksi olimme varanneet aikaa 18.-20.10. mökkireissailuun. Paikka oli taas ihanaakin ihanampi Kullaan Järventaustan mökki, jonka Eveliinan isovanhemmat antoivat käyttöön täksi viikonlopuksi. Kuten arvata saattaa, oli mökissä hieman vilpoista ;-) Onneksi kuitenkin tässä huushollissa oli kuitenkin kaksi lämmityslaitetta, siis saunan kiuas ja tuvan takka. Lähdimme lämpötilasta +8 liikkeelle, mutta lämpö nousi nopeaan, kun molemmat pesät lämmittivät kohisten! 


Tosiaan, meidän isoon laumaan (johon lasketaan kaikki koirakaverit suvusta ja ystäväpiiristä) on tullut kaksi pentua lisää! Toinen on ylläolevassa kuvassa näkyvä Kettuterrieri Milo ja toinen anoppilaan kesän pentueesta kotiin jäänyt Norwichin terrieri Milla :-) Meidän lähipiirin koiralauma on siis nyt kuusihäntäinen! Mitäköhän seuraavaksi? Meille kolmas? ;-)

No mutta takaisin mökkiin. Olimme vasta perjantai-illalla paikanpäällä, joten kuvia ei saatu otettua juurikaan muuten kuin sisältä mökistä. Odotellessamme pääsyä saunaan (joka muuten on maan paras!!) heittelimme puita takkaan, juttelimme, pelasimme korttia ja nauroimme. Pojat koulivat, välillä hieman rankastikin (johon päätin puuttua rauhoittamalla tilanteen), pientä Miloa, joka innoissaan halusi leikkiä ja yrittää alistaa uusia ystäviään. Ensimmäinen ilta menikin sitten laumassa olemisen totutteluun, mutta kyllä pojjaat hyvin tulivat loppuviimeksi toimeen :-)


Yön aikana satoi ensimmäiset isot rakeet tänä vuonna, ja välillä näyttikin, että olisi ollut lumi maassa. Milo, joka ei ollut ikinä ennen nähnyt lunta/rakeita, nuoli innoissaan pintoja, jotka olivat jäätyneet :-)



Yksi asia järvellä oli muuttunut: Vesi oli laskenut puoli metriä oikeasta mitastaan, ja se herätti ihmetystä sekä ihmisissä että koirissa. Simo, joka on ollut monena vuonna tässä paikassa, meni ensimmäisenä hämmästelemään, mitä vedelle on tapahtunut. Siellä oli kaikkia hyviä hajujakin! Alla olevassa kuvassa tosiaan näkyy järven pohjaa! :-D

Leikit alkoivat innostaa poikia vasta seuraavana päivänä, jolloin kaikki kolme telmivät ulkona vilpoisessa säässä. Olimme kaikki iloisia, että myös Milo otettiin leikkiin mukaan :-)




Kotiin lähdettiin seuraavana päivänä, mutta vielä viimeiset kuvat pienestä pojasta, Milosta ;-)



Porissa kävimme koko poppoolla, eli laumalla Metsämaan lintutornilla. Sinne mukaan tuli Hanna-muori ja Rauno, Nina (Milon omistaja) ja minä + tietysti lukuisat koirat. 

Matkalla riehuttiin minkä ehdittiin, mutta tornilla rauhoituttiin ottamaan valokuvia tästä ryhmästä, jonka lukumäärä kasvoi taas kahdella :-)







Mahtavaa syksyä kaikille jotka blogiani lukemaan eksyvät! :-) 

P.S. Ainiin! Meinasin unohtaa mainita, että pojat muuttavat uuteen kotiin ensi viikolla, tiistaina. Seuraava blogikirjoitus on siis varmaan uudesta kodista ja siihen sopeutumisesta. :-) Näkemisiin!